Projekti jäsentyy ja kuvallistuu

Kumiko -tiimi on kokoontunut Villen haastatteluaineiston ääreen ja kyläkoulujen uuden elämän tutkimus voi alkaa. Oma osuuteni alkaa sitten varsinaisesti elokuussa, jolloin alan koota kyläkoulukuvia ja visualisointeja kyläkartoista ja kyläkoulujen kulttuuriympäristön muutoksesta. Sitä ennen aloitetaan osallistuvan havainnoinnin matkat kentälle Vuonislahteen ja Ilomantsiin. Tapaamiseen Ville oli koonnut hienoa aineistoa, Mari antoi selkeää ohjeistusta karttapiirroksiini ja Silva asetti tutkimukselliset tavoitteet Kumiko -projektille.

Aurinkoisia juhannuskelejä kyläkoulujen entisille ja nykyisille omistajille!

T: Kati -kuvaaja

Haastattelija kiittää!

Kumiko-hankkeen ensimmäinen vaihe eli puhelinhaastattelut ovat tulleet päätökseen ja haastatteluja kertyi koko Suomen Leader-alueilta noin 50 kappaletta. Saamani vastaanotto oli yllättävän hyväntuulista ja ystävällistä, iso kiitos siitä! Seuraavaksi vuorossa on haastatteluaineiston analyysiä sekä ensimmäisiin kyläkouluihin tutustumista tänä kesänä ja syksynä. 

Rentouttavaa kesää kaikille!

-Ville

Kuka, mitä, missä ja milloin?

Maaseutukylien palvelurakenteen muutos kuvataan toistamiseen lakkauttamisena, katoamisena, häviämisenä tai kuihtumisena. 

Tutkimusryhmän tavoitteena on ajantasaistaa tietoa maaseudun ihmisten arkielämästä, sen ehdoista ja hyvinvointipalvelurakennemalleista heidän näkökulmastaan. 

Ensimmäiseksi kartoitetaan lakkautettujen kyläkoulujen nykyistä käyttöä ja merkitystä lähiseudun asukkaille.  Koulutus on keskeinen hyvinvointipalvelu. Kyläkoulu on myös kulttuurinen ja sosiaalinen tihentymä, hyvinvoinnin symboli.  Entiset kyläkoulut nykyisine käyttötarkoituksineen on piste, josta edetään paikallisen maaseutupolitiikan ja kuntien hyvinvointipolitiikan tutkimiseen.  Kysytään, millaista hyvinvointipolitiikkaa (koulutus, kulttuuri, sosiaali, terveys, liikunta, turvallisuus jne.) kunnassa toteutetaan, ja miltä se näyttää taajamien ulkopuolelta katsottuna. Kyläkoulu nykykäytössään on tutkimuksessa eräänlainen maaseudun muutoksen ja nykyisyyden symboli.

Alkukartoituksen pohjalta valitaan muutama sosiaaliselta, kulttuuriselta, taloudelliselta ja fyysiseltä rakenteeltaan erilaisen kunnan erilaisia kyliä mukaan jatkotutkimukseen.  Ryhmähaastatteluilla selvitetään kyläläisten kokemuksia kunnan hyvinvointipolitiikasta.  Tutkimusmenetelmänä on kenttätyö, jonka kuluessa selvitetään asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa ja maaseudun erilaisten asukkaiden pääsyä arkielämänsä ja hyvinvointinsa kannalta tärkeinä pitämiinsä palveluihin.  Kysytään miten ja missä hyvinvointipalvelut toimivat, millaisia ongelmia palveluiden saatavuuteen liittyy. Millaisia toimivia ratkaisumalleja kunnassa on kehitelty palveluiden saavuttamiseksi. Kuka järjestämisestä vastaa ja kuka maksaa. Ketkä palveluista hyötyvät?

Tutkimus julkaistaan kirjana kesällä 2016.

Tutkimusta tukee maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä, YTR.

Tutkimusryhmä: Katri Issakainen, Ville Pöysä, Mari Voutilainen ja Silva Tedre.

Tiedustelut: YTT, yliopistonlehtori Silva Tedre, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu. silva.tedre@uef.fi