Maaseutukylien
palvelurakenteen muutos kuvataan toistamiseen lakkauttamisena, katoamisena,
häviämisenä tai kuihtumisena.
Tutkimusryhmän
tavoitteena on ajantasaistaa tietoa maaseudun ihmisten arkielämästä, sen
ehdoista ja hyvinvointipalvelurakennemalleista heidän näkökulmastaan.
Ensimmäiseksi
kartoitetaan lakkautettujen kyläkoulujen nykyistä käyttöä ja merkitystä
lähiseudun asukkaille. Koulutus on
keskeinen hyvinvointipalvelu. Kyläkoulu on myös kulttuurinen ja sosiaalinen
tihentymä, hyvinvoinnin symboli. Entiset
kyläkoulut nykyisine käyttötarkoituksineen on piste, josta edetään paikallisen
maaseutupolitiikan ja kuntien hyvinvointipolitiikan tutkimiseen. Kysytään, millaista hyvinvointipolitiikkaa
(koulutus, kulttuuri, sosiaali, terveys, liikunta, turvallisuus jne.) kunnassa
toteutetaan, ja miltä se näyttää taajamien ulkopuolelta katsottuna. Kyläkoulu
nykykäytössään on tutkimuksessa eräänlainen maaseudun muutoksen ja nykyisyyden
symboli.
Alkukartoituksen
pohjalta valitaan muutama sosiaaliselta, kulttuuriselta, taloudelliselta ja
fyysiseltä rakenteeltaan erilaisen kunnan erilaisia kyliä mukaan
jatkotutkimukseen. Ryhmähaastatteluilla
selvitetään kyläläisten kokemuksia kunnan hyvinvointipolitiikasta. Tutkimusmenetelmänä on kenttätyö, jonka
kuluessa selvitetään asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa ja maaseudun
erilaisten asukkaiden pääsyä arkielämänsä ja hyvinvointinsa kannalta tärkeinä
pitämiinsä palveluihin. Kysytään miten
ja missä hyvinvointipalvelut toimivat, millaisia ongelmia palveluiden
saatavuuteen liittyy. Millaisia toimivia ratkaisumalleja kunnassa on kehitelty
palveluiden saavuttamiseksi. Kuka järjestämisestä vastaa ja kuka maksaa. Ketkä
palveluista hyötyvät?
Tutkimus
julkaistaan kirjana kesällä 2016.
Tutkimusta tukee
maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä, YTR.
Tutkimusryhmä: Katri
Issakainen, Ville Pöysä, Mari Voutilainen ja Silva Tedre.
Tiedustelut: YTT,
yliopistonlehtori Silva Tedre, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu.
silva.tedre@uef.fi
