Jo vuonna 1954 laadittiin Euroopassa kulttuuriperinnön suojeluun tähdännyt Haagin sopimus. Suomessa sopimus ratifioitiin vasta 1994. Vanhojen rakennusten, kuten kyläkoulujen tai kokonaisten kylämiljöiden suojelu on ollut pääosin kyläläisten itsensä harteilla ja kiinni itsekunkin rakennuksen omistajan voimista. Museoviraston toiminnassa on painottunut erityisesti linnoitusten, kirkkojen sekä ennen 1900-lukua rakennettujen julkisten rakennusten suojelu. Suojelussa on usein painopiste ollut itse rakennuksen suojelemisessa, kun taas rakennuksen uudistamista ja sen käyttöä ei suojelun näkökulmasta ole useinkaan katsottu hyvällä. Tässä mielessä onkin huomioitava Kenneth Hudsonin vuonna 1993 lanseeraama käsite: Suuri museo. Suurella museolla tarkoitetaan sitä, että rakennusten museoinnin sijasta olisikin painopiste siirrettävä niiden käytettävyyteen ja koko kulttuuriympäristön merkitykseen "suurena museona". Kyläkoulututkimuksessamme painopiste on rakennuksen menneisyyden sijasta sen nykykäytössä ja tulevaisuudessa sekä merkityksessä koko kylän toiminnallisena paikkana. Toimiva kyläkoulu on väistämättä monikerroksisen inhimillisen toiminnan tila -ei museo. Silti kyläkoulukin sisältää useita historiallisen tilan elementtejä ja on osa elävää kylänkulttuurin ympäristöä kantaen mukanaan muistoja ja yhteisyyden kokemuksia.
Vuonislahden kyläkoulu on merkittävä osa pohjoiskarjalaista kyläkulttuuria. Koin tämän vahvasti vieraillessamme Silva Tedren kanssa haastattelemassa vuonislahtelaisia. Lähestyn kyläkoulua visuaalisen tutkimuksen kautta dokumentoiden kyläkoulun lähitilaa ja ympäristöä valitsemieni teemojen kautta valokuvaamalla. Näitä teemoja ovat: 1. Kyläkoulu luonnon ja sosiaalisen kohtaamisen sekä pysähtymisen tilana 2. Kyläkoulu lähitilana 3. Kyläkoulu, modernisaatio ja muutos 4. Kyläkoulu ja media 5. Kyläkoulu historiallisena tilana 6. Lapset, kulttuuri ja kyläkoulu sekä 7. Kyläkoulu valtakunnallisen ja paikallisen politiikan kohteena. Vuonislahden kyläkoulu antaa teemoihin paljon aineksia ja kylässä kohtaavat ja risteävät historiallisesti merkittävät tapahtumapaikat (Suomensodan taistelupaikat), kulttuuri ja taide (Eva Ryynäsen Paateri ja Herranniemen kartano) sekä kulttuuriympäristön ja luonnon kohtaamisen tilat. Merkittäviä historiallisia maisemia ovat Vuonislahdella muun muassa Pielisjärven rantamaisema ja sen taustalla kohoavat vaaramaisemat, kuten Koli. Myös itse Vuonislahden kylänraitti on kulttuuriympäristönä eheä ja kyläkoulu muodostaa muiden julkisten rakennusten (seurojentalo, rautatieasema, kyläkauppa) kanssa kauniin kyläkokonaisuuden.
Lämpimänä heinäkuun päivänä Vuonislahdessa
Katri Issakainen
